keijukainen

Viime viikolla ollessani kaupassa hieman keski-ikää vanhempi mies tuli luokseni ja sanoi " herran jumala! Sähän oot kuin ihka oikea keijukainen, niin kaunis ja pieni. Sanoin tälle mun anopillekkin että katos siinä taisi kävellä ohi ihka oikea keiju" Mä tuijotin ihan hämilläni kyseistä miestä ja pientä mummelia hänen vieressään. WTF?! Minäkö keijukainen ja PIENI :D hahahahha naurettavaa! Kiittelin siinä sitten ihmeissäni ja kävelin kassalle hämilläni.

Tulihan siitä ihan sika hyvä fiilis! Mutta ei se kauaan kestänyt... kävelin kotiin peilin eteen ja odotin kai näkeväni sieltä sen "ihka oikean keijukaisen" phah! Olen taas lihonnut ja tänäänkin suruuni/masennukseen syönyt suklaata ja karkkia..... tän täytyy loppua! Ennen joulua mä tosiaan laihduin ja söin todella vähän nykyiseen verrattuna! Mun on pakko saada se itse kuri takaisin. PAKKO PAKKO PAKKO. Ristiäiset olivat sunnuntaina, oli tarkoitus näyttää mekossa hyvältä. En todellakaan näyttänyt. Kuvia katsellessa ällötti mun sika isot kädet ja jalat, kaksari ja mun kropan leveys ! huhhuh.  -,- jos olisi pokkaa laittaisin kuvan tänne. HYI. ihan kamalia....

Tänään olin kuraattorilla ja perjantaina 11pvä on se lääkäri/psykologi tapaaminen edessä...........en tiedä mitä odottaa siltä. Äitini soitti äsken ja kyseli millä mun olo saataisi paremmaksi ja kuka sen tietää jos mä en itse tiedä? huoh. en jaksa kyselemistä. Se kysyi myös haluanko takaisin kotipaikka kunnalle.......

toisaalta haluaisin, kotiin en haluaisi muuttaa mutta samalle paikka kunnalle? Mutta täällä mulla on mun elämäni tärkein ihminen, poika ystävä<3 suhde ei kestäis välimatkaa, enkä halua ottaa riskiä. Oon monta kertaa kertonut että ilman sitä ei olisi mitään. en jaksaisi tätä paskaa ilman häntä<3