happy or not

JES ! Pääsen kotipaikka kunnalleni tänään pitkästä aikaa. Juttelin tänään ryhmänohjaajani kanssa ja sain vapaata. Hän on kyllä herttaisin ja kiltin opettaja, jonka olen koskaan tavannut :) Ymmärsi heti kuinka tärkeää mun oli päästä kotiin...

En tiedä teenkö taaskaan oikein. En oo vastannut mun poikaystävälle lauantain jälkeen. Se oli soittanut äsken mun äidillekkin ja kysyny missä mä oikein oon kun en vastaa... mut tiedän jos se ois huolissaan, se tulis edes käymään! Ei oo laittanut mitään viestiä eikä tullu oven taakse! Siinä se välittäminen taas nähdään -,-  ääh! oon ehkä lapsellinen, mutta en vaan voi sille minkään et mun on vaikee puhuu ja olen pitkävihanen tietyistä asioista. Tämäkin riita oli jo riidelty edellisenä viikonloppuna -,- Luulin että sekin oppis jotain, mut EI. Nyt meen kotiin rauhottumaan ja mietin asioita ja nään mun ihania kavereita! Viimeeksi 6viikkoa sitten nähny kavereita ja perhettä/sukulaisia ;o ! Ehti jo ikävä tulla...

Tällä hetkellä ahdistaa ja masentaa, mutta tiedän että olo helpottuu kun pääsen kavereiden luokse ja pystyn edes jollekkin kertomaan jotain. Paska olo tulee kun tiedän että, joudun syömään kotona. ;s Lihon taas, mutta pääsen ainenkin puntarille katsomaan mikä tilanne tällä hetkellä on... pelottaa :s Tiedän että lihosin laivalla ihan liikaa! -,-  My bad!